Julkaistu , julkaisija

Bokashoiva ekokauppias

Bokashoiva ekokauppias

Aloitin bokashoinnin joulukuussa. Olet ehkä kuullut bokashoinnista? Siinä biojätteestä tehdään multaa siirtämällä päivittäiset biojätteet kerran päivässä hanalliseen bokashi-ämpäriin. Joka lisäyksen jälkeen biojätteen päälle ripotellaan mikrobeja sisältävää bokashirouhetta, jonka jälkeen bokashiämpärin kansi suljetaan tiiviisti ja avataan seuraavan kerran vasta aikaisintaan seuraavana päivänä. Kun bokashiämpäri on täynnä se jätetään vähintään kahdeksi viikoksi fermentoitumaan. Sinä aikana ainoastaan ylimääräinen neste päästetään hanasta pois, mutta kantta ei avata. Kun bokashi on fermentoitunut vähintään sen kaksi viikkoa tulee eteen mielestäni bokashoinnin ärsyttävin osuus (,josta tosi-bokashoijat kuitenkin tuntuvat ainakin bokashi fb-ryhmän kommenttien perusteella saavan jonkinlaista mielihyvää), eli multatehtaan teko. Tänään tein sen kolmannen kerran ja nyt kun aurinko paistoi ja oli jo kevättä ilmassa ja pystyin tekemään sen ulkona saatoin saada pienen aavistuksen siitä miksi joku saattaa pitää sitä jonkinasteisesti kivana. Ensimmäiset multatehtaat päätin tehdä yläkerrassa bokashi-ämpärin vieressä ja vaikka se hapan vauvanpuklun haju ei minulle tehnyt mitenkään erityisen pahaa, oli se teinini mielestä niin järkyttävä että haju sai hänet siirtymään pois huoneestaan mikä ei tapahdu ihan helpolla, koska tietokoneen vetovoima on liimannut hänet melko tiiviisti työtuoliinsa.

Toinen multatehdas mulla sitten meni vähän pilalle kun unohdin että sen bokashin joukkoon piti sekoittaa yhtä paljon multaa kuin on bokashia ja prosessi ei sitten käynnistynyt ihan niin hyvin ja koko klöntti vielä kovettui pinnalta. Tosin tänään kun olin saanut sen kolmannen multatehtaan tehtyä vihdoinkin (luullakseni) kutakuinkin oikeaoppisesti ja onnistuneesti niin päätin vielä katsoa niiden edellisten laatikoiden tilanteen ja kippasin ne kaikki viritelmät vanhaan vauvanammeeseen niin sain hämmästyksekseni huomata että ei tuo multatehtaankaan teko ehkä kuitenkaan rakettitiedettä ole ja niistä epäonnistuneistakin näyttää multaa kyllä tulevan. Vielä ei ollut valmista, mutta ei haissut pahalle ja pistin ne uudelleen vateihinsa multautumaan. Eiköhän se siitä. Niin ja valmista bokashimultaa, sitä minulla on nyt yhden pienen vadin verran siitä ensimmäisestä multatehtaasta. Vain sen verran, koska toista tehdasta tehdessäni kippasin ne jo valmistuneet mullat tulevien päälle hajulukoksi kun en ollut muistanut ostaa pussimultaa sitä varten.

Syy miksi minä ryhdyin bokashoimaan on ihan vain se, että haluan kierrättää biojätteeni. Asun omakotitalossa ja meillä on pihakompostori, mutta vaikka sen pitäisi olla ympärivuotinen lämpökompostori se toimii talvella huonosti tai ei ollenkaan. Huonosti toimiva kompostori saattaa olla vielä pahempi paha kuin biojätteen kippaaminen kaatopaikalle, koska huonosti toimiessaan komposti tuottaa siellä pihan perällä kasvihuonekaasuja. Syy miksi joku toinen saattaa ryhtyä bokashoimaan voi sen sijaan ollakin puutarhavimma. Bokashimulta on erittäin hyvää multaa puutarhaan ja viherkasveille ja bokashineste, jota valutetaan bokashiämpärin hanasta on laimennettuna loistavaa lannoitetta. Toki minäkin näitä käytän hyväkseni; bokashinesteellä olen jo lannoittanut viherkasveja ja sen ensimmäisen pienen vadilliseni bokashimultaa aion viikonloppuna antaa viherkasveille. Mutta rehellisesti sanottuna en ole kaksinen puutarhuri ja jos asuisin taloyhtiössä, johon kuuluisi biojätteen keräys en jaksaisi bokashoida vaan ostaisin multani kaupasta ja puutarhaliikkeestä. Toki mielipiteeni saattaa muuttua jos huomaan viherkasvieni ja puutarhani nousevan kukoistukseen bokashoinnin myötä. Ainakin talvehtimassa ollut pelargonia näyttää hyvin terhakalta kun toista multatehdasta söheltäessäni vaihdoin sen mullat raakaan bokashimultaan kun hädissäni muistin että multatehtaan tekoon tarvitaan vähän käytettyä multaa enkä keksinyt mistä muualta sitä oisin napannut kuin kukkaruukusta.

Mutta niin, multatehtaan teko ei siis vielä ole ollut ihan lempipuuhaani, mutta se päivittäinen biojätteen kierrätys on sujunut koko lyhyen bokashi-"urani" aikana ihan sujuvasti. Meillä on 5-henkinen perhe ja muilta perheenjäseniltä en ole vaatinut sen kummempaa osallistumista bokashoitiin kuin biojen siirtäminen biojäte-astiaan, mikä toki sujuu automaattisesti kun ovat kuitenkin tottuneet kompostointiin. Bokashointi sujuu paremmin jos biojätteen pilkkoo pieniksi ja usein minä nostelenkin sitten siitä keittiön pienestä biojäteastiasta banaaninkuoria ja appelsiininkuoria ja saksin ne pienemmiksi kun en ainakaan vielä ole perhettä velvoittanut tähän pilkkomispuuhaan. Mutta ei se bokashi siitä pilalle mene, vaikka sinne kokonainenkin banaaninkuori eksyisi. Multautuminen vain kestää kauemmin  mitä isompia palasia bokashissa on. Saattoi myös olla että bokashinestettä ei tule kunnolla vai oliko jotain mahdollisia hajuhaittojakin jos biot ovat liian isoina paloina, en nyt muista, mutta minulla ei ole ollut mitään hajuongelmaa muuta kuin se teininkarkoitus silloin kun ekaa multatehdasta tein. Ne bokashiämpärit eivät haise ja ne tosiaan sijaitsevat sen hajuherkän teinin huoneen vieressä eli olisin kyllä kuullut kritiikkiä jos bokashin kanssa olisi hänelle joku ongelma.

No mitenkä tämä bokashi nyt kuuluu ekokauppiaan blogiin? No tietysti, koska bokashointi on ekoteko! Sain myös reilu vuosi sitten Naisyrittäjät-ryhmässä muutamaltakin erästä julkaisuani kommentoineelta vinkiksi, että tulevaisuuden ekokauppaan kuuluu bokashi-jutut. Kyseisessä julkaisussani silloin pohdin kuinka kaltaisellani pienellä toimijalla on mahdollisuuksia isojen ekokauppa-ketjujen rinnalla ja sain tosi hyviä vinkkejä mm.hakukone-optimoinnin parantamiseksi ja kaikkia saamiani kommentteja pyörittelin pitkään mielessäni ja useimmista otin jotenkin vaarin. Paitsi niistä bokashi-jutuista :) Ainakaan vielä en koe sellaista hurahtamista bokashointiin, että haluaisin pienen sievän myymäläni hyllyille hanallisia muoviämpäreitä ja bokashirouhepusseja. Eli jos sinä kiinnostuit aloittamaan bokashoinnin niin voit ilman muuta suunnata Oranssiin Oravaan juttelemaan aloittelevan bokashoivan ekokauppiaan kanssa asiasta, mutta tarvikkeet voit tilata esim viidakkotohtorilta tai muusta bokashointiin keskittyneestä verkkokaupasta . Myös rautakaupoissa myydään bokashiämpäreitä ja rouhetta.

Yritin etsiä tähän jotain edustavaa kuvaa puutarhastani, mutta en löytänyt (kuvastanee puutarhataitojeni tasoa). On tuossa sentään pelargonia. Ja ihana orava, Pähkyle, joka toimi muusana ekokauppani nimen synnyssä.

Kevään (vai bokashin) tuoksuisin terkuin,

ekokauppias Erika

 


Kommentit: 2

Vieras |

VS: Bokashoiva ekokauppias
Täällä toinen bokailija :) Olen saanut itse oppini enimmäkseen Facebookin Bokashi Suomi-ryhmästä, sitä voi kyllä suositella. Tuli vaan mieleen, että raaka bokashimulta on aika ärhäkkää; käsittääkseni ei kannattaisi esim. kukille vaihtaa suorilta pelkkää bokashimultaa vaan ehkäpä vaikka sekoittaa sitä vanhan mullan joukkoon. Jotkut kasvit ottavat nokkiinsa liian ravinteikkaasta mullasta mutta toiset varmastikin vähemmän. Paljon vaatii opettelua tämä bokashointihomma, ei ole hätäisen juttu, mutta himuisen palkitsevaa se on! :)
Erika Hakoniemi |
VS: Bokashoiva ekokauppias
Kiitos kommentistasi :) Joo, näin olen minäkin lukenut, että bokamulta parasta sekoittaa tavalliseen ja näin aion viherkasveille tehdäkin. Pelargonian kanssa otin riskin ja se vaikuttaa kyllä tykkäävän ihan raa'asta bokashimullasta. Ehkä siihen vaikuttaa myös se kuinka paljon multatehtaaseen on sekoittanut tavallista multaa... tai pelargonia vain tykkää vahvasta. Saas, nähdä voihan tuo tuosta vielä kuukahtaakin jos aloitti kevään nyt liian terhakkaasti :D Suunniteltu viherkasvien mullanvaihtoni siirtyikin edemmäs, en saanutkaan tänä viikonloppuna aikaiseksi.
Kirjoita kommentti
Otsikko
Kommentti