Ekokauppiaan blogi

Muutama muu yrittäjä on hämmästellyt kun olemme hiihtoloman kiinni. Nyt kun koronatilanne rajoittaa matkustelua niin onkin mahdollista että meillä olisi ollut asiakkaita hiihtolomalla… tai sitten ei. Uudenmaan koronatilanne on nyt sellainen, että ihmiset liikkuvat varovaisesti. Alkuun kun lyöttäydyimme kolmen yksinyrittäjän yhteistuumin Korson Wanhaksi Asemaksi, pidimmekin etupäässä loma-ajat auki kun ajattelimme sen olevan kannattavaa. Olikin aika iso pettymys kun esim.hiihtolomalle järjestimme spesiaalijuttuja, askartelua ym., mutta asiakkaita ei ollut. Ihmiset olivat muualla hiihtoloman vietossa.

Silloin totesimme, että on monin tavoin antoisampaa viettää loma-ajat lomalla olevien omien lasten kanssa kuin tehdä tuottamatonta työtä. Nämä ovat näitä valintoja, joita yksinyrittäjänä joutuu tekemään. Kaikki me haaveilemme kuitenkin tilanteesta, jolloin olisi mahdollista palkata apua ja pitää myymälöitä ja kahvilaa avoinna myös silloin kun itse on lomalla. Minusta olisi kiva jos Oranssi Orava voisi olla joka päivä avoinna, myös sunnuntaisin. Mutta tässä vaiheessa se on vielä haavelistalla.

Hieman kyllä hävettää taas sulkea myymälä kun juuri tammikuussa olimme avoinna ainoastaan lauantaisin ja sunnuntaisin. Tammikuun kaksi ekaa viikkoa tein silti täysiviikkoisesti töitä, mutta ne kaksi vikaa viikkoa meni kyllä niin lomafiiliksissä, että ei tällä hetkellä edes ole sellainen olo, että olisi loman tarpeessa. Ajattelen kuitenkin, että lapsilla on mukavampi kotiloma kun äitikin on mukana puuhailemassa.

Korona-karanteeni ja lainakoira

Meidän loma meneekin täysin kotioloissa. Yksi lapsista on karanteenissa. Harmittaa tietenkin kun koko hiihtoloma menee korona-karanteenissa varsinkin kun myös koko syysloma meni toisen lapsen karanteenissa. Mutta ei tästä silti kovasti kehtaa valittaa. Meillä ei onneksi ollut mitään reissua tiedossa niin ei ole tarvinnut perua suunnitelmia. Ja olen hyvin hyvin kiitollinen että yksikään niistä neljästä karanteenista, jotka meidän perheeseen on osunut, ei ole osunut minuun. Kauhea äiti kun ajattelen näin, mutta jos minulle osuisi kahden viikon karanteeni niin olisin pulassa yrityksen kanssa. Nyt kun karanteeni osuu koululaiseen niin olen ainoastaan pulassa luovuuteni kanssa; kuinka keksiä lomapuuhaa näillä resursseilla :D

Me saamme onneksi muutamaksi päiväksi taas lainakoiran. Tämä lainakoira homma on niin hauska. Henna joskus pyysi meitä hoitamaan heidän Untoa heidän lomamatkan ajaksi. Silloin kun vielä elettiin aikoja, jolloin lomamatkoja tehtiin. Nyt tilanne on mennytkin siihen, että Unto tulee meille enemmän meidän perheen toiveista kuin Hennan perheen tarpeesta. Saimme Unton ilostuttamaan meitä joululomallakin pariksi päiväksi ja nyt taas hiihtolomalla. Mitä tahansa koiraa emme voisi kissojen vuoksi ottaa, mutta koska Unto on tottunut elämään kissojen parissa ja tottelee kiltisti kissojen käskyjä niin se sopii hyvin meille lomakaveriksi. Onneksi karanteenissakin saa ulkoiluttaa koiraa kun ei mene lähelle ihmisiä! Unto-sankarikoira siis pelastaa osan meidän hiihtolomasta.

Gastroskopia ja eläinlääkäri

Muuten ohjelmassa sitten onkin vain minun gastroskopia eli mahalaukun tähystys ja Riiviön hammaskiven poisto. Kummatkaan eivät ole mukavia asioita, mutta olen tyytyväinen että sain molemmat hiihtolomalle niin ei tarvitse miettiä aikatauluja puodin aukiolojen suhteen. Tuo minun mahalaukun tähystys tehdään lähinnä varmuuden vuoksi. Totta kai kun tuollainen tutkimus tulee niin olen hetkittäin kokenut kauhun mietteitä että entäs jos löytyykin jotain vakavaa. Pääosin olen kuitenkin vain helpottunut että tutkimus tehdään ja sen jälkeen voin todennäköisesti elää huojentuneena ja vatsaoireenikin pikkuhiljaa loppuvat kun vatsalaukkuni limakalvo luonnollisesti palautuu. Minulla todettiin helikobakteeri marraskuussa ja samalla huomattiin että mahalaukun limakalvo oli ohentunut niin lääkäri suositteli joko gastroskopiaa tai jotain proteiinialtistus-testiä, jotta saadaan katsottua johtuuko limakalvomuutos vain helikobakteerista vai onko kyseessä jotain muuta. Olen siis kiitollinen Suomen hyvästä terveydenhuollosta ja menen tyytyväisenä ehkä vähän epämukavaan tutkimukseen. Ja Riiviöllä ei eläinlääkärissä pitäisi olla mitään hätää. Kurjaa toki kun kissa on hammaskiven poistoa varten nukutettava ja kurjaa tietty mulle että saan hyvästellä sen vuoksi aika monta rahaa.

Luistelujäät saattavat hiihtolomalla olla niin täynnä, että luistelemaan ei karanteenilaisen kanssa pysty lähtemään, mutta kaipa sitä hiihtolomalla on hiihdettävä. Kotipuuhina sitten paljon leipomista, kodin järjestelyä ja lemmikkien kanssa puuhailua. Karanteenilaiselle käyn ostamassa jossain vaiheessa myös taiteilu- ja askartelutarvikkeita. Ainakin kunnon pigmentillä varustetut vesivärit tai akryylinapit ovat toivelistalla sekä korutarvikkeet ja savi tai joku askartelumassa. Katsotaan mihin runsaasti lomailleen yrittäjä-äidin varat riittävät ;)

Vähän myös töitä lomamausteena

Niin ja kyllä, kyllä minä hieman teen töitä myös hiihtolomalla. Verkkotilaukset käyn pakkaamassa, mutta en joka päivä. Verkkokaupan parantamiseen aion myös käyttää jokusen työtunnin. Lisäksi teen liiketoimintasuunnitelman. Liiketoimintasuunnitelma on se eka homma, mikä yrittäjäksi ryhtyvän pitäisi tehdä ja olen minäkin jonkinlaisen yritystä suunnitellessani tehnyt. Se vain on jo niin vanhentunut, että päivittämistä parempi ratkaisu on tehdä kokonaan uusi. En ole varsinaisesti tarvinnut liiketoimintasuunnitelmaa, koska en ole ikinä hakenut starttirahaa enkä mitään rahoitusta. Nyt teen sen ensisijaisesti, koska se vaaditaan Yrittäjän perustutkinnossa, jota olen suorittamassa. Mutta myös koska se voi olla hyvä työväline ja pohdinnan paikka yritystoiminnan kehittämiseen. Tämä haastava alkuvuosi on taas muistuttanut siitä, että kehityttävä ja parannuttava on koko ajan.

Hei, kääk, tuliko tästä nyt ihan negis-hiihtolomapostaus? Ei ollut tarkoitus. Minä viihdyn kotona ja vaikka karanteeni estää yhteiset kirpparikäynnit tyttären kanssa ja kaiken ihmisten ilmoilla käynnin niin kyllä minä uskon, että meillä on mukava kotiloma.

Mites sinulla, pidätkö hiihtolomaa? Tykkäätkö hiihtää? Jos jälkimmäiseen olisi pakko vastata vain joko kyllä tai ei niin se ehkä kallistuisi mulla sen ein puolelle, vaikkakin ei on vähän noloa ja epämuodikasta näin lumisena talvena.

Nyt mä siirryn lomamoodiin ja hiitoloman jälkeenhän alkaa jo kevät, eikös?

Kaksi viikkoa meni nopeasti kuten viikoilla on tapana mennä. Keskuskadun Showroom on purettu.

Purku tuntui melkeinpä rasittavammalta kuin laittaminen, vaikka siihen kuluikin puolet vähemmän aikaa. En olisi mitenkään saanut kaikkea kannettua ellei mieheni olisi tullut avuksi. Kaksi viikkoa sitten asetellessani tuotteita hyllyyn, ajattelin että niitä olisi ollut aika paljon vähemmän purettavaksi. Silloin vielä luulin koronarajoitteiden helpottavan 10.1., mutta niitä jatkettiin ja myös Box by Posti suhtautui asiallisen tiukasti koronarajoituksiin. Mitkään tempaukset eivät showroomini aikana olleet mahdollisia. Aleen olisin voinut toki tuotteet laittaa vaikka viimeiseksi viikonlopuksi, mutta pienyrittäjien alet nyt ovat melko turhanpäiväisiä: ei ole kovin järkevää myydä suuremmalla kuin aivan maksimissaan 20% alennuksella ja sekin on jo pienyrittäjälle tosi paljon. Asiakasvirrat taas harvemmin juoksevat vielä 20% alennuksen perässä. Eli miksi halpuuttaa hintoja jos se ei nosta kokonaismyyntiä.

Koronan lisäksi pop up-viikkojani kuritti toisen viikon lumi-inferno ja sen jälkeinen siperia-pakkanen. Myöskään ajankohta tammikuun alussa ei ole kaikista kaupallisin ajankohta. Kontekstissa näihin mainittuihin kurimuksiin, pop up meni oikein hyvin. Myynnillisesti olin aavistuksen pettynyt, mutta uskon että Keskuskadulla saadulla näkyvyydellä on kuitenkin positiivista vaikutusta jatkossa. Välillä riittää että saa yhden tai kaksi loistavaa asiakasta. Sellaisen, joka innostuu, tykkää, jää vakiasiakkaaksi ja kertoo kavereillekin. Uskon, että sain ainakin yhden tällaisen.

Ennen pop up:ia sain ystäviltä ihanaa kannustusta ja tsemppiä ja sain kuulla arvailuja, että nyt saattaa ekokauppani päästä ihan uusille urille. Ehkäpä tiedossa on kiirettä ja rahaa. Itsekin paukuttelin vähän farkkuhaalareitteni henkseleitä, että nyt tässä ruvetaan bisnesnaisiksi. No eipä käynyt niin. Mutta tiedättekö, toisaalta ihan hyväkin. Hiljaa hyvä tulee. Oranssi Orava pyrkii olemaan päivä päivältä parempi ekokauppa, mutta ei tähtiin kurkotella kahden viikon showroomilla. Ja se ystävien, tuttavien ja myös tuntemattomien kannustus yrittäjäryhmässä lämmitti todella paljon. Kiirettä tuli hieman, rahaa ei yhtään (myynti oli hitunen siitä mikä meni esillä olevien tuotteiden ostoon), mutta hyvä mieli tuli ja jäi.

Minulla oli myymälä tänä vuonna avoinna ensimmäistä kertaa lauantaina 9.1., eli ensimmäisen pop up-viikon lauantaina. Ihanat vakiasiakkaat tulivat pitkän joululoman jälkeen sen verran sankoin joukoin ostoksille, että tein todella hyvän lauantaimyynnin. Sen jälkeen nauroinkin, että yksi päivä Urpiaisentiellä Korsossa voittaa myynnillä viikon Helsingin Keskuskadulla. Eipä sillä Stockmannillakaan lujaa mene, kannattaisikohan miettiä uutta sijaintia kuten vaikka Korsoa :D . Yritykseni alkuajoilla kuulin vinkkejä, että sijainti on kaiken a ja o jos meinaa perustaa myymälän. Kun kivijalan alkuaikoina mietin että millä sitä asiakasvirtaa saa paikalle niin yrittäjäryhmässä jotkut suosittelivatkin suoraan paikan vaihtoa. Että turha niin syrjään myymälää laittaa. Oranssille Oravalle ei olisi tullut myymälää laisinkaan ilman Korson Wanhaa Asemaa, joten sijainti-kommenteilta saatoin jo silloin sulkea korvani. Sijainti on tämä tai ei mikään. Eikö toisaalta ole loistavaa, että myynti on parempaa siellä missä puoti normaalistikin on? Jos kaksi viikkoa kassa olisi Keskuskadulla takonut ilman, että minä edes olen paikalla ja sitten showroomin jälkeen taas seisahtanut niin olisihan se jo saanut miettimään nykyisen toiminnan järkevyyttä.

Kiitos vielä Vilkas ja Posti, joiden järjestämässä Pelastetaan Kauppa-kilpailussa showroomin voitin. Kokemus oli hieno. Ja kiitos ihana Helsingin keskusta. Oli mukavaa kun oli syy piipahtaa keskustassa useasti viimeisen kahden viikon aikana. Minä rakastan Helsinkiä. Jopa näin talvellakin. Minun ekokauppani koti on kuitenkin Korsossa ja siellä pysyy!

Vilkas nimesi Oranssin Oravan tammikuun 2021 kuukaudenkaupaksi. Olen siitä erittäin iloinen ja ylpeä.

Oranssi Orava on hienossa seurassa; kuukaudenkaupoista löytyy mm.ihanat Putinki ja Tallipihan Suklaapuoti.

Kuten jotkut Oranssin Oravan verkkokauppaa pidempään seuranneet ovat saattaneet huomata niin joka hetkihän minulla ei verkkokaupan kanssa ole täysin putkeen mennyt. Joskus on saattanut hetkellisesti puuttua toimitusmaista Suomi ja joskus on teemanvaihdon yhteydessä kauppa ollut hetkellisesti sikinsokin.

Lähelläkään täydellistä verkkokauppani ei ole nytkään ja tarkoitukseni onkin tehdä parannuksia ja viilauksia tämän vuoden aikana. Monin tavoin Oranssi Orava on kuitenkin erittäin hyvä ja toimiva kauppa pienistä epätäydellisyyksistä huolimatta. Ehkäpä tarina rohkaisee muita aloittelevia verkkokauppiata. Toimivuus on tärkeämpää kuin täydellisyys.

Vilkkaan Pauliina haastatteli minua tiistaina videoyhteyden välityksellä. Haastattelun voit lukea tästä.

Viikko Keskuskadun Showroomia on nyt takana ja viikko vielä edessä.

Maanantaina vietin monta tuntia näyteikkunan hyllyä laittaen, mutta vaikka sainkin siihen vierähtämään useita tunteja, homma sujui mukavasti ja nautin työstäni. Näyteikkunasta tuli hieno. Jännitin tosiaan etukäteen aika paljon, että miten onnistun. Minulla on kuitenkin myynnissä niin kauniita tuotteita, että riitti kun asetin ne hyllyyn. Pohdin etukäteen tarvitsenko jotain somisteita, mutta en mielestäni olisi tarvinnut. Tuotevalikoimani on ikkunassa melko pastellisen sävyinen ja tuotteiden pastellisuus sopii jotenkin hyvin logoni murrettuun oranssiin. Tiedättekö muuten, että loistavan, taitavan logosuunnittelijani alkuperäisessä ehdotuksessa logon orava oli oikeastaan aika pastellinen, sellainen persikanvärinen. Mitään muuta muutoksia en alkuperäiseen logoehdotukseen edes tehnyt kuin pyysin hieman vaihtamaan logossa olevan lehvän muotoa ja sen oravan värin. Olen erittäin tyytyväinen nykyiseen väriin vaikka se pastellisempi olisi juuri nyt ollutkin enemmän trendiaallon harjalla. Logoon lopulta valittu murrettu oranssi on omasta mielestäni ajattomampi (no ainakin melko ajaton ja pysyvä omissa värisuosikeissani :D ). Ja se vähän ryhdikkäämpi logon väri sopii myös erittäin hyvin hieman pastellispainotteiseen tuoteskaalaan tuomaan sopivasti kontrastia.

Ainut mikä esillepanossa hieman tuotti mutkia matkaan oli Helsingissä seikkaileva Catteco-paketti, mutta ei siitäkään suurta haittaa ollut. Cattecot pääsivät hyllyyn vasta perjantaina, mutta tuskin kukaan sitä ennen osasi katsoa, että hylly olisi ollut jotenkin vajaa. Catteco on myymälässäni ja verkkokaupassani suursuokikki-merkki. Ei ole niin vakavaa jos Cattecon esilläolo jäi nyt showroomissa hieman lyhyemmäksi. Nyt ovat joka tapauksessa upeina ja edustavina hyllyssä.

Muut showroomissani mukana olevat merkit ovat Onnenpussi, Famo, Partawa, Flow Kosmetiikka, Luonkos, Ekopure, Salmen Suopa, Candle Light Story ja aivan uutena Nokuro Design (saippua-alustat). Kaikki mukana olevat merkit ovat suomalaisia ja myös Suomessa valmistettuja. Olen tietenkin pahoillani etten kaikkia ihania merkkejäni pystynyt ottamaan mukaan. Todella mielelläni olisin lisäksi tarjonnut näkyvyyttä mm. Elämänpuu-saippuoille, jotka ovat laadukkaita yksinyrittäjän käsinvalmistamia ja vieläpä silkkipaperiin käärittyjä saippuoita, mutta enempää merkkejä ei olisi mahtunut mukaan ja nämä mainitut valitsin myös kokonaisuutta silmällä pitäen. Eli toki jokainen merkki yksissään on hyvä ja kuuluu omiin suosikkeihini, mutta pyrin samalla miettimään myös kokonaisuutta. Halusin, että tarjolla olisi jotain jo hieman tunnetumpaa ja sitten jotain monille ehkä aivan tuntematonta. Nyt mukana on muutama yksinyrittäjän yritys ja muutama jo hieman suuremmaksikin kasvanut ja muutama siltä väliltä. Ja toki mietin myös sitä ulkoista kokonaisuutta. Nämä nyt vain näyttävät hyviltä yhdessä.

Ihan liian nopeasti on mennyt ensimmäinen viikko ja nyt tekisi mieleni tarrata jotenkin tiukasti tähän alkavaan toiseen viikkoon. Olen piipahtanut Box by Postilla useana päivänä, mutta en ole itse ollut siellä myymässä paitsi ihan silloin hyllyä laitellessani muutaman asiakkaan ehdin palvella. Muuten asiakaspalvelun on hoitanut Box by Postin työntekijät. He ovat muuten aivan mahtavia! Todella hyvää asiakaspalveluporukkaa valikoitunut sinne. Yhtään nyrpeää naamaa en ole nähnyt tai vetelehtivää poissaolevuutta. Joka ikinen palvelee iloisena ja hyväntuulisena Postin sekä myös meidän showroom-yritysten asiakkaita. Loppujen lopuksi minua ei siellä lainkaan huomenna tarvita, joten taidan huomenna maanantaina pitää ihan kotityöskentely-päivän.

Tiistaina minun on tarkoitus treffata ystäväni keskustassa ja käydä yhdessä showroomilla, mutta kunhan piipahdamme. Hiukan minulla olisi kyllä hinku päästä sinne vähän myymäänkin. Vaikka iZettle jonkin verran onkin showroomilla kilissyt niin eihän se kassavirta tuollaisella ns.kylmämyynnillä yleensä kovin suurta ole. Inhottava sana, kylmämyynti, ei oikein kuvasta tuota viihtyisää Box by Postin tilaa ja kaunista näyteikkunaani, mutta kylmämyynnistähän puhutaan kun tuotteet vain olla nököttävät esillä ilman että niitä kukaan esittelee. Edustamani tuotteet ovat osittain sellaisia että asiakkaalla saattaa ennen ostopäätöstä olla niistä jotain kysyttävää. Mikä palashampoista sopisi parhaiten minulle, käykö tämä saippua myös kasvoille, mikä deodorantti sopisi tarpeisiini ym. ym. Olisikohan paha jos tämä ekokauppias vaikka torstaina säntäisi paikalle? Minähän en tuputa enkä myy väkisin, joten lupaan olla pelästyttämättä niitäkään, jotka haluavat vain aivan rauhassa katsella sanomatta minulle sanaakaan. Niin saa minulla myymälässäkin tehdä. Tai no ehkä jonkun tervehdyksen joutuu nyökkäämään kun puoti on kuitenkin aika pieni. Mutta josko vähän voisin mennä showroomiin hengailemaan jos joku haluaa vaikka kysellä ja rupatella?

Oranssin Oravan myymälä Korson Wanhalla asemalla on tammikuussa 2021 avoinna ainoastaan lauantaisin ja sunnuntaisin, siitä johtuu tämä vapauteni liikkua myös Keskuskadulla. Olen todella tyytyväinen tähän yhteiseen päätökseen Hennan ja Saaran kanssa että kokeilimme tammikuussa tällaista ehkä hiukan erikoistakin aukiolo-ratkaisua. Vaikka minulla ei todellista tarvetta olekaan viettää aikaa showroomissa niin on ihanaa kun on siihen kuitenkin tarpeen tullen mahdollisuus. Mietin vielä tuota torstaita ja ilmoittelen. Alustavasti suunnittelin, että olisin torstaina klo 15-18 showroomilla hengailemassa ja kertomassa tuotteista sekä toivottavasti myös myymässä.

Sain pari viikkoa ennen joulua kuulla olevani yksi kahdeksasta #pelastetaankauppa-kilpailun voittajasta. Kilpailu oli Postin ja Vilkas-verkkokaupan järjestämä ja palkintona on showroom/näyteikkuna Box by Postiin.

En osallistuessani mitenkään ajatellut, että voitto voisi olla mahdollinen, mutta osallistuminen oli niin helppoa etten nähnyt mitään syytä olla osallistumatta. Kilpailutehtävänä oli jakaa somessa joululahjaidea ja käyttää siinä hästägiä #pelastetaankauppa. Koska jokatapauksessa someen tulee säännöllisesti kuvia laitettua ja tuotemyyjänä niitä joululahjaideoitakin mielellään jakaa, niin käytin kilpailu-hastagia neljässä eri kuvassa. Kuvauskilpailuhan tämä ei ollut enkä tiedä valintaperusteita, mutta joka tapauksessa olen erittäin iloinen ja kiitollinen kun tulin valituksi.

Kun Vilkkaan Pauliina soitti minulle kertoakseen voitostani ja kysyäkseni otanko palkinnon vastaan niin vastasin tietenkin heti myöntävästi, vaikka olisin saanut miettimisaikaa viikonlopun yli. Siinä ei mielestäni ollut mitään miettimistä. Siinä sitten onkin ollut vähän miettimistä miten saan kaiken hoidettua kunnialla.

Kolme viikkoa showroomin järjestämiseen on kohtalaisen lyhyt aika kun välissä on joulunpyhät ja uusi vuosi ja sitä ennen se vuoden vilkkain myyntiaika. Pauliina soitti minulle perjantaina 11.12. ja minulla onneksi oli maanantaina vapaapäivä. Lähdin heti maanantai-aamuna käymään Box by Postilla, koska vaikka maailman suurin pakettiautomaattipiste on ollut olemassa jo vuoden niin minä en ole käynyt paikalla enkä tosiaan edes alkuun hahmottanut kuinka keskeisellä sijainnilla se on Stockkaa vastapäätä.

Heitin maanantai aamuna yhden lapsista kouluun ja jätin auton siihen Lumon parkkihalliin, jota aina autoileville suosittelen silloin kun tulevat autolla puodille. Siellä on aina tilaa ja se on ilmainen. Hyppäsin junaan ja lähdin ihastelemaan Box by Postia. Minun oli tarkoitus käydä kurkkaamassa paikka vain ihan ulkoa päin niin että näen sen sijainnin ja näyteikkunan, mutta enhän minä sitten malttanut olla menemättä myös sisälle, vaikka en ollut varsinaisesti mitenkään valmistautunut. En ollut painanut mieleeni minulle annetun yhteyshenkilön nimeä, olin kotoisessa vaatetuksessa enkä juurikaan laittautunut. Käyntikorttejakaan ei ollut mukana.

Olin joka tapauksessa iloinen, että kävin paikan päällä. Minun olisi pelkästä piirroksesta ollut haastava hahmottaa näyteikkunaan tulevaa esittelyhyllyä. Oli myös kiva törmätä siihen yhteyshenkilööni Jennyyn, vaikka en välttämättä itsestäni niin kovin pätevää ja fiksua kuvaa antanutkaan siihen pöllähtäessäni.

Koska olen yksin laittamassa esittelyhyllyäni niin päätin minimoida roudaamisen ja tilata kaikki esilletulevat tuotteet suoraan Box by Postiin. Ideani oli mielestäni nerokas. Miksi ihmeessä jännittää aamuruuhkassa autoilua Helsingin keskustassa ja miettiä minne auton jättää varsinkin kun Keskuskatu on kävelykatu. Tuntui hölmöläisen hommalta tilata showroomiin tulevia tuotteita ensiksi puodille ja sen jälkeen roudata painavia laatikoita autoon ja mahdollisesti vielä Keskuskatua pitkin ties mistä.

Showroomhan sijaitsee Suomen suurimmassa pakettiautomaattipisteessä niin sinnehän ne paketit tuntui järkevimmältä tilata. Jännitin oikeastaan vain sitä, että paketit saapuvat pakettiautomaattiin liian ajoissa kun Posti säilyttää paketteja vain viikon ja osa toimittajista halusi välipäivien lomiensa vuoksi postittaa ennen joulua. Huokaisin helpotuksesta kun ensimmäinen tekstari-ilmoitus paketin saapumisesta tuli vasta 28.12. eli paketin viimeinen säilytyspäivä oli juuri se 4.1., jolloin puran tuotteet esittelyhyllyyn.

Helpotuksen huokaukseeni sekoittui sitten pieni nolostuminen kun Jennyltä tuli tekstari, että Box by Postiin saapui kaksi minun pakettiani, että onkohan niitä tulossa kovinkin paljon lisää. Muutama toimittaja oli siis kuitenkin laittanut suoratoimituksen Box by Postin tiloihin eikä pakettiautomaattiluukkuun. Suoraan myymälään tulevat toimitukset ovat yleensä suurta luksusta, mutta nyt tuntui hieman pröystäilyltä, että kuljettaja on kantanut Keskuskadulle korsolaisen ekokaupan pakettia viikkoa ennen kuin pikkupuodilla on paikassa mitään nurkkaa. Onneksi Box by Postin henkilökunta vaikutti kovin mukavalta. Ehkä heiltä riittää ymmärrystä muutamaan jaloissa pyörivään pakettiin..

.. Sekä siihen, että etukäteen pyydetty kuvamateriaali on hiukan sitä sun tätä. Minä vietin jouluni rauhassa ja levollisesti. Aatonaattona tein vielä viimeiset tuotetilaukset sinne Box by Postin pakettiautomaattiin, mutta joulunpyhät onnistuin keskittymään vapaalla oloon ja luottamaan siihen, että asiat showroomin suhteen ovat jo pitkälle järjestyksessä ja loput ehdin tehdä joulun jälkeen.

Heti joulun jälkeen sunnuntaina päätin jatkaa hieman hommia ja toimittaa pyydetyn kuvamateriaalin kuten Box by Postin full HD- näytölle tulevat kuvat. Harmikseni en paikan päällä vieraillessani tajunnut niitä näyttöjä katsoa ja ottaa vinkkejä, mitä siellä silloisilta näytteilleasettajilta (Ehta ja Muurla) oli. En oikeastaan siis edes tiennyt pitääkö minun toimittaa useita kuvia vai tyyliin vain joku tekstiä sisältävä mainos tms. Sunnuntaina en sitä kehdannut kysellä, mutta ajattelin valita muutamia hyviä kesällä ja syksyllä ottamiani otoksia myymälästä sekä sellaisia tuotekuvia, joissa näkyy useampia tuotemerkkejä ja taustalla häämöttää kivasti Korson Wanha Asema. Ajattelin homman hoituvan helposti kun kuvia on tullut napsittua aika paljon ja osa on omasta mielestäni aika hyviäkin.

Sain kokea melkoisen järkytyksen kun tulin huomaamaan, että minulla ei ole yhtä ainutta riittävän isoa kuvaa! Vaikka räpsinkin paljon kuvia ja otan kaikki tuotekuvatkin itse niin en ymmärrä valokuvaamisesta juuri mitään. Jossain vaiheessa olen jostain syystä muuttanut minijärkkärini kuvakokoa pienemmäksi ja kaksi vuotta olen napsinut kuvia, jotka ovat liian pieniä isolle näytölle. Kerran kesällä tätä Hennan kanssa ihmeteltiin kun minun ottamassa kuvassa ei riittänyt koko painolaatuiseen lehtikuvaan kun tarvittiin kuvaa Parhaat kesäpuodit-lehteen, mutta se asia sitten kuitattiin Hennan ottamalla kuvalla enkä enää jatkossa asiaa miettinyt. Someen ja tuotekuviksi pienempikokoiset kuvat ovat parempiakin niin en tuota pienempää kuvakokoa ollut sitten huomannut. Hävettää.

Eipä siinä sitten auttanut kuin lähteä silloin deadline-päivänä, harmaahkona joulukuun viimeisenä maanantaina kuvaamaan puotia kellertävässä keinovalossa. Hyviähän niistä ei tullut, mutta ehkä sentään joku kelvollinen. Vaikka itselleni jo tuli fiilis, että nythän minä jo mokaan koko showroomin kun valtaisia pakettivyöry valtaa Box by Postin, kuvat ovat surkeita ja vielä tänään tulleet flyeritkin olivat epäonnistuneita niin kyllä minä kuitenkin vielä jaksan luottaa että hyvä tästä tulee. Showroomiin tulevat tuotteet ainakin ovat edustavia, kauniita ja tietenkin hyviä!

Viimeksi kirjoitin ihan onnessani asiakkaan kehuttua verkkokauppaani mielettömäksi. Sen kirjoituksen jälkeen olenkin jo pudonnut fiiliksissä verkkokaupan suhteen alas ja lujaa.

On ihanaa jos saa kuulla asiakkailta kehuja. Ne ovat tärkeitä ja ilahduttavat aidosta. Välillä on kuitenkin hyvä kuulla myös kritiikkiä. Pyysin muilta verkkokauppiailta mielipidettä kaupastani ja vaikka kukaan ei sanonut mitään ilkeää niin myöskään kovin paljon positiivista sanottavaa ei ollut. Hetkellisesti tuli itselleni sellainen olo, että koko verkkokauppa on niin surkea että on suorastaan ihme, että kukaan on koskaan mitään tilannut. Asiaa jonkin aikaa pyöriteltyäni päätin kuitenkin ottaa viisaampieni neuvoista vaarin ja vaihtaa tempaisin koko verkkokaupan teeman taas kerran.

Tein muutokset nopeasti aamukahvia juodessa eli vielä on keskeneräistä, mutta ainakin oman tarkastukseni mukaan kaikki kuitenkin toimii. Jos huomaat kaupassa jotain todella kummallista niin olen iloinen jos vinkkaat siitä minulle. Seuraava askel olisi sitten tuotekategorioinnin selkeyttäminen, jotta löydätte etsimänne mahdollisimman vähin klikkauksin. Sen asian suhteen joudun vielä hetken pitämään mietintämyssyä päässä.

Mukavaa marraskuun jatkoa ja toivottavasti viihdyt verkkokauppa-ostoksilla. Tavalliseen tapaan Oranssi Orava ei tänäkään vuonna lähde mukaan Black Friday eikä muihinkaan alevillityksiin eli voit turvallisin mielin tehdä vaikka joululahjaostokset jo tänään.

T:Ekokauppias, Erika

Sain tänään verkkokauppaani eksyneeltä ihanan palautteen tekstarilla: “Sun nettikauppa on aivan mieletön. Ihania tuotteita.”

Käytin sanaa “eksyneeltä”, en kehdannut asiakkaalta kysyä miten hän on verkkokauppani löytänyt. Nykytekniikalla minun olisi mahdollista tietää tämä paljon paremmin ihan kysymättäkin ja konkari-verkkokauppiaat varmaan pyörtyvät jos sattuvat lukemaan tämän etten tiedä mitä kautta asiakkaat kauppani löytävät.

Oma oletukseni on, että kauppani löytyy hakusanoilla. Olen onnistunut saamaan tuotteilleni ihan kivan hakukone-näkyvyyden. Kiitos tästä kuuluu Vilkkaan verkkokauppapohjan selkeälle hakukone-ohjaukselle: Kun luon uuden tuotteen näen heti kuinka hyvä hakukoneoptimointi sillä Vilkkaan käsityksen mukaan on. Sitähän ei tietenkään täysin voi tietää mitä Google sitten tarkalleen ottaen arvostaa, mutta tuollaisella rautalanka-ohjauksella olen onnistunut saamaan Oranssin Oravan ensimmäiselle sivulle aika monessakin haussa jos haetaan tiettyä tuotetta. Asiassa olette myös auttaneet te ihanat verkkokauppa-asiakkaat: Jokainen tuotearviointi tuo tuotteelle lisää näkyvyyttä haussa ja kiitettävän ahkerasti olette jaksaneet arvioida tuotteita.

Tänään siis kieriskelen aamuisen palautteen aiheuttamassa mielihyvässä. Tämä vielä sattui hassusti niin, että juuri viime viikolla kieltäydyin ihanan Puutalobabyn blogiyhteistyöstä, koska koronatilanteen vuoksi hän ei voi tulla paikan päälle vaan mahdollinen yhteistyö olisi kohdistunut verkkokauppaan. Vastasin Kristalle, että verkkokauppani ei ole niin erikoinen, että minun kannattaisi panostaa siihen noin paljon markkinointirahaa. No just, melkoista puhetta (kirjoitusta) verkkokauppiaan suusta :D Miten verkkokaupasta ikinä voisi tulla menestyvä jos sitä ei markkinoi ja vain toivoo asiakkaiden eksyvän paikalle?

Päämyyntikanavani on ollut myymälä ja ainoastaan keväisen seitsemän viikon koronasulun aikana verkkokaupan myynti kohosi myymälän myynnin edelle. Mutta tämä korona-varovaisuuden jatkuminen tulee kyllä tekemään sen, että verkkokaupan myynti kiilaa kohta myymälän myynnin ohi. Tällä hetkellä aletaan olla jo aika tasoissa. Tämä tarkoittaa mielestäni sitä, että minun on alettava ottamaan verkkokaupan asiakkaat vielä paremmin huomioon sekä tehdä myös verkkokaupassa ihana ja ainutlaatuinen (tai ehkä se sitten jo vähän onkin..? Tai ainakin ehkä oikean polun syrjässä?)

Mutta miten markkinoida oman näköisesti? Tässäpä minulla pohdittavaa koulutehtävää varten, joka täytyykin jo kohta palauttaa. Aloitin tänä syksynä Yrittäjän ammattitutkinnon Careeriassa ja se on kyllä hyvää ravistelua tällaiselle haahuilevalle yrittäjälle. Markkinointitehtävässä minun esimerkiksi pitää tosissani suunnitella se ensi vuoden markkinointi ja jotta en tee tehtävää turhaan niin sitten toki myös se toteuttaa.

Haluaisin sisällyttää ensi vuoden markkinointibudjettiini yhden blogiyhteistyön. Se ei ole halpaa lystiä, ja ymmärrän erittäin hyvin ettei ole: Tämä muutaman sanan tuhertaminen verkkokaupan yritysblogiin ei ole mitään bloggaamista. Oikea bloggaaja kirjoittaa hyvän ja hakukoneoptimoidun tekstin, ottaa ja käsittelee hyvät kuvat ja oikeasti perehtyy asiaan. Minä en missään tapauksessa siis arvostele blogiyhteistöiden hintaa, mutta pienyrittäjälle summat ovat niin kovia että sitä oikeaa yhteistyö-kumppania joutuu miettimään aika tarkkaan. Tuohon Puutalobabyyn vähän ihastuin ja voi olla että palaammekin asiaan kunhan maailmantilanne on sellainen, että riskiryhmäläisten omaisetkin pystyvät turvallisesti liikkumaan ja Krista pääsisi ihan paikan päälle. Sillä vaikka tänä aamuinen ihana palaute hieman röyhisti rintaani niin en silti vielä uskalla rakentaa kallista blogiyhteistyötä pelkän verkkokaupan varaan vaan haluan kyllä, että bloggaaja pääsee ihan paikan päälle suloiseen puotiin ja sen viehättävään ympäristöön.

Tässä muuten linkki tuohon mainitsemaani Puutalobaby- blogiin: https://www.puutalobaby.fi/

Mitä tykkäät?

Saa myös ehdottaa jos seuraat jotain blogia, johon sun mielestä sopisi Oranssin Oravan esittely!

Kiitos vielä palautteen antajalle, toit iloa päivääni!

T:Ekokauppias Erika

Lokakuulla on (ehkä turhaan) maine hieman harmaana ja ankeana kuukautena. Kun katson pihalle, se ei edes hieman sumuisena päivänäkään tunnu aivan oikeutetulta: Pihahan on täynnä syksyn väriloistoa!

Ehkä se lokakuinen harmaus onkin enemmän ihmisten mielenmaisema tähän aikaan vuodesta. Ehkä alkuinnostus uudesta syksystä alkaa jo laantua; ehkä uudet harrastukset, uudet syksyiset työ-tai opiskelukuviot alkavat jo tuntua enempi rutiinilta kuin uudelta jännältä. Monen tekee mieli jo käpertyä sohvannurkkaan, tuleehan telkastakin taas jo jotain ohjelmaa tai ainakin somessa on kiva viihtyä. Ainakin näin yrittäjän näkökulmasta vuoden takainen lokakuu näytti kutakuinkin tuolta; ihmiset eivät juurikaan liikkuneet ainakaan meillä Korson Wanhalla Asemalla ja kuukausi alkoi tuntua itsestäkin hieman masentavalta. Vuosi sitten jouduin tosissani pohtimaan lopettamistakin, sitä pystynkö kuukaudesta toiseen pyörittämään kannattamatonta yritystä niin unelmaduunia kuin se onkin. Toki viime vuosi ylipäänsäkin oli vielä sellainen että mietin heti huonompina hetkinä niitä varasuunnitelmia, yrittäminen oli vielä alun vuoristorataa niin myyntien kuin yrittäjän fiilistenkin suhteen (jotka nousivat ja laskivat aika suoraan verrannollisesti niiden myyntien mukaan.)

Pääsin kuitenkin vuoden takaisen lokakuun ja marraskuun ekojen hiljaisten viikkojen yli ja sitten tulikin jo ihan mukavasti mennyt joulumyynti ja uskalsin myydä lahjakorttejakin jopa vuoden voimassaololla. Silloin vuosi sitten tein päätöksen, että katson vielä ainakin myös vuoden 2020 loppuun saakka ja mietin sitten pystynkö jatkamaan vai en. Itse asiassa olin jo kokonaan unohtanut nämä mietintäni ja ne palautuivat muistiin vasta nyt uuden lokakuun alettua. En missään vaiheessa ole varsinaisesti tehnyt mitään päätöksiä jatkamisen tai jatkamattomuuden suhteen, jossain vaiheessa se päätös vain on itseeni tarttunut, liimautunut ja muovautunut turvalliseksi varmuudeksi. Yrityksellä ei vieläkään mene taloudellisesti niin hyvin, että voisin yrittäjäpiireissä paukutella henkseleitä tai kehtaisin ainoitakaan lukuja paljastaa. Mutta Oranssi Orava ei ole lopettamassa. Ja jos pystyn näin sanomaan tämän myrskyisän koronavuoden lokakuussa niin eiköhän päätös ole aika varma ja pysyvä. Oranssi Orava on minun nykyinen sekä tulevaisuuden työpaikkani ja kiitos siitä kuuluu teille asiakkaille. Jos maalis-huhtikuussa olisitte Oranssin Oravan hylänneet niin en tiedä olisiko yrittäjäntaitoni riittäneet kannattelemaan tätä ekokauppaa eteenpäin. Mutta nyt orava temmelsi ihan vinhasti jopa sen korona-ajan seitsemän viikkoa kestäneen myymälän kiinniolon ajan. En kyllä kovin mielelläni muistele niitä seitsemää viikkoa. Vaikka onnistuin saamaan myynnin pyörimään verkkokaupan ja yksityisshoppailu-aikojen avulla niin huh, oli se aika uuvuttavaa aikaa. Mutta myös opettavaa ja tavallaan voimaannuttavaa; vastoinkäyminen ei nujertanut vaan vahvisti.

Tämän vuoden lokakuussa en aio synkistellä enkä kieriä harmissa, vaikka odotettavissa tuskin on yritystaipaleeni parhain myyntikuukausi. Tässä kuussa en nosta palkkaa rahana, mutta otan itselleni syysloman. Syysloman aikana keräilen voimavaroja, nautin syksyn väreistä ja teen töitä vain ihan pikkipikkiriikkisen ;)

Hyvää ja värikästä lokakuuta sinulle!

Kiitoksena kun jaksoit lukea saat ilmaiset toimituskulut 8.10.saakka (yli 35€ tilauksiin) koodilla: SYYSLOMA

Aloitin bokashoinnin joulukuussa. Olet ehkä kuullut bokashoinnista? Siinä biojätteestä tehdään multaa siirtämällä päivittäiset biojätteet kerran päivässä hanalliseen bokashi-ämpäriin. Joka lisäyksen jälkeen biojätteen päälle ripotellaan mikrobeja sisältävää bokashirouhetta, jonka jälkeen bokashiämpärin kansi suljetaan tiiviisti ja avataan seuraavan kerran vasta aikaisintaan seuraavana päivänä. Kun bokashiämpäri on täynnä se jätetään vähintään kahdeksi viikoksi fermentoitumaan. Sinä aikana ainoastaan ylimääräinen neste päästetään hanasta pois, mutta kantta ei avata. Kun bokashi on fermentoitunut vähintään sen kaksi viikkoa tulee eteen mielestäni bokashoinnin ärsyttävin osuus (,josta tosi-bokashoijat kuitenkin tuntuvat ainakin bokashi fb-ryhmän kommenttien perusteella saavan jonkinlaista mielihyvää), eli multatehtaan teko. Tänään tein sen kolmannen kerran ja nyt kun aurinko paistoi ja oli jo kevättä ilmassa ja pystyin tekemään sen ulkona saatoin saada pienen aavistuksen siitä miksi joku saattaa pitää sitä jonkinasteisesti kivana. Ensimmäiset multatehtaat päätin tehdä yläkerrassa bokashi-ämpärin vieressä ja vaikka se hapan vauvanpuklun haju ei minulle tehnyt mitenkään erityisen pahaa, oli se teinini mielestä niin järkyttävä että haju sai hänet siirtymään pois huoneestaan mikä ei tapahdu ihan helpolla, koska tietokoneen vetovoima on liimannut hänet melko tiiviisti työtuoliinsa.

Toinen multatehdas mulla sitten meni vähän pilalle kun unohdin että sen bokashin joukkoon piti sekoittaa yhtä paljon multaa kuin on bokashia ja prosessi ei sitten käynnistynyt ihan niin hyvin ja koko klöntti vielä kovettui pinnalta. Tosin tänään kun olin saanut sen kolmannen multatehtaan tehtyä vihdoinkin (luullakseni) kutakuinkin oikeaoppisesti ja onnistuneesti niin päätin vielä katsoa niiden edellisten laatikoiden tilanteen ja kippasin ne kaikki viritelmät vanhaan vauvanammeeseen niin sain hämmästyksekseni huomata että ei tuo multatehtaankaan teko ehkä kuitenkaan rakettitiedettä ole ja niistä epäonnistuneistakin näyttää multaa kyllä tulevan. Vielä ei ollut valmista, mutta ei haissut pahalle ja pistin ne uudelleen vateihinsa multautumaan. Eiköhän se siitä. Niin ja valmista bokashimultaa, sitä minulla on nyt yhden pienen vadin verran siitä ensimmäisestä multatehtaasta. Vain sen verran, koska toista tehdasta tehdessäni kippasin ne jo valmistuneet mullat tulevien päälle hajulukoksi kun en ollut muistanut ostaa pussimultaa sitä varten.

Syy miksi minä ryhdyin bokashoimaan on ihan vain se, että haluan kierrättää biojätteeni. Asun omakotitalossa ja meillä on pihakompostori, mutta vaikka sen pitäisi olla ympärivuotinen lämpökompostori se toimii talvella huonosti tai ei ollenkaan. Huonosti toimiva kompostori saattaa olla vielä pahempi paha kuin biojätteen kippaaminen kaatopaikalle, koska huonosti toimiessaan komposti tuottaa siellä pihan perällä kasvihuonekaasuja. Syy miksi joku toinen saattaa ryhtyä bokashoimaan voi sen sijaan ollakin puutarhavimma. Bokashimulta on erittäin hyvää multaa puutarhaan ja viherkasveille ja bokashineste, jota valutetaan bokashiämpärin hanasta on laimennettuna loistavaa lannoitetta. Toki minäkin näitä käytän hyväkseni; bokashinesteellä olen jo lannoittanut viherkasveja ja sen ensimmäisen pienen vadilliseni bokashimultaa aion viikonloppuna antaa viherkasveille. Mutta rehellisesti sanottuna en ole kaksinen puutarhuri ja jos asuisin taloyhtiössä, johon kuuluisi biojätteen keräys en jaksaisi bokashoida vaan ostaisin multani kaupasta ja puutarhaliikkeestä. Toki mielipiteeni saattaa muuttua jos huomaan viherkasvieni ja puutarhani nousevan kukoistukseen bokashoinnin myötä. Ainakin talvehtimassa ollut pelargonia näyttää hyvin terhakalta kun toista multatehdasta söheltäessäni vaihdoin sen mullat raakaan bokashimultaan kun hädissäni muistin että multatehtaan tekoon tarvitaan vähän käytettyä multaa enkä keksinyt mistä muualta sitä oisin napannut kuin kukkaruukusta.

Mutta niin, multatehtaan teko ei siis vielä ole ollut ihan lempipuuhaani, mutta se päivittäinen biojätteen kierrätys on sujunut koko lyhyen bokashi-"urani" aikana ihan sujuvasti. Meillä on 5-henkinen perhe ja muilta perheenjäseniltä en ole vaatinut sen kummempaa osallistumista bokashoitiin kuin biojen siirtäminen biojäte-astiaan, mikä toki sujuu automaattisesti kun ovat kuitenkin tottuneet kompostointiin. Bokashointi sujuu paremmin jos biojätteen pilkkoo pieniksi ja usein minä nostelenkin sitten siitä keittiön pienestä biojäteastiasta banaaninkuoria ja appelsiininkuoria ja saksin ne pienemmiksi kun en ainakaan vielä ole perhettä velvoittanut tähän pilkkomispuuhaan. Mutta ei se bokashi siitä pilalle mene, vaikka sinne kokonainenkin banaaninkuori eksyisi. Multautuminen vain kestää kauemmin  mitä isompia palasia bokashissa on. Saattoi myös olla että bokashinestettä ei tule kunnolla vai oliko jotain mahdollisia hajuhaittojakin jos biot ovat liian isoina paloina, en nyt muista, mutta minulla ei ole ollut mitään hajuongelmaa muuta kuin se teininkarkoitus silloin kun ekaa multatehdasta tein. Ne bokashiämpärit eivät haise ja ne tosiaan sijaitsevat sen hajuherkän teinin huoneen vieressä eli olisin kyllä kuullut kritiikkiä jos bokashin kanssa olisi hänelle joku ongelma.

No mitenkä tämä bokashi nyt kuuluu ekokauppiaan blogiin? No tietysti, koska bokashointi on ekoteko! Sain myös reilu vuosi sitten Naisyrittäjät-ryhmässä muutamaltakin erästä julkaisuani kommentoineelta vinkiksi, että tulevaisuuden ekokauppaan kuuluu bokashi-jutut. Kyseisessä julkaisussani silloin pohdin kuinka kaltaisellani pienellä toimijalla on mahdollisuuksia isojen ekokauppa-ketjujen rinnalla ja sain tosi hyviä vinkkejä mm.hakukone-optimoinnin parantamiseksi ja kaikkia saamiani kommentteja pyörittelin pitkään mielessäni ja useimmista otin jotenkin vaarin. Paitsi niistä bokashi-jutuista :) Ainakaan vielä en koe sellaista hurahtamista bokashointiin, että haluaisin pienen sievän myymäläni hyllyille hanallisia muoviämpäreitä ja bokashirouhepusseja. Eli jos sinä kiinnostuit aloittamaan bokashoinnin niin voit ilman muuta suunnata Oranssiin Oravaan juttelemaan aloittelevan bokashoivan ekokauppiaan kanssa asiasta, mutta tarvikkeet voit tilata esim viidakkotohtorilta tai muusta bokashointiin keskittyneestä verkkokaupasta . Myös rautakaupoissa myydään bokashiämpäreitä ja rouhetta.

Yritin etsiä tähän jotain edustavaa kuvaa puutarhastani, mutta en löytänyt (kuvastanee puutarhataitojeni tasoa). On tuossa sentään pelargonia. Ja ihana orava, Pähkyle, joka toimi muusana ekokauppani nimen synnyssä.

Kevään (vai bokashin) tuoksuisin terkuin,

ekokauppias Erika

Uusi vuosi on jo mukavasti vierähtänyt tammikuun loppupuolelle saakka. Kurkkaus kuitenkin vielä vuoden 2019 top 5 ekopesutuotteisiin, jotka toki ovat varmasti yhtä ajankohtaisia vielä tänäkin vuonna. Lisäksi muutama sana tämän vuoden ekokoti-uutuuksista.

1. Candle Light Story Siivoussaippua

Tai oikeastaan mikätahansa kotimainen siivoussaippua, mutta mainitsen nyt erityisesti nämä Annina Rosenströmin valmistamat herkullisen näköiset kookosrasvasaippuat. Siivoussaippuan ideahan on, että siivoussaippuaa ei ole ylirasvoitettu kuten iholle tarkoitettua saippuaa. Valmis siivoussaippua on rasvaton tuote, joka irrottaa tehokkaasti likaa eikä keräänny pinnoille. Se sopii kaikille kodin vesipestäville pinnoille sekä myös tekstiileille. Candle Light Story siivoussaippuat ovat erittäin kauniita ja tuoksuvissa versioissa on miedot siivoukseen iloa tuovat luonnolliset tuoksut. CLS siivoussaippua on upea artesaanituote, jonka vie mielellään myös lahjaksi. Suloisesta ulkonäöstään huolimatta siivoussaippua on todellinen tehopakkaus, jolla voi tiskata astiat, pestä uunin ja hellan, kylppärin kaakelit, vessanpytyn ja vaikeatkin rasvaliat.

CLS siivoussaippuoiden lisäksi Oranssin Oravan valikoimasta löytyvät Naturette ja Saaren Taika siivoussaippuat sekä ensi viikolla tulossa myös Lara Greenin vastaava tuote. Saaren Taika Sitrus siivoussaippuan valmistus on valitettavasti siirretty ulkomaille ja koska olen palatuotteiden kohdalla tehnyt periaatteen, että otan Oranssin Oravan valikoimaan ainoastaan suomalaisia palatuotteita niin sitrus siivoussaippua poistuu valikoimastani kun tämä Särkisalossa valmistettu erä on myyty loppuun.

Erityismaininnan ansaitsee lisäksi Fiini Naturallyn Tahrastick, joka on käytännössä aivan sama tuote kuin Candle Light Storyn tuoksuton siivoussaippua (tai valikoimaan tuleva Lara Green Kookossaippua), mutta sen kätevä puikkomainen malli tekee siitä erityisen näppärän tuotteen tekstiilien tahranpoistajana. Minulta aina välillä kysytään valikoimaan sappisaippuaa ja pyyntöjen vuoksi sitä ehkä ottaisinkin jos jostain nykyisestä tukustani sitä saisi. Itse käytän sappisaippuan sijaan mielummin vegaanista Suomessa saippuoitua siivoussaippuaa/tahrastickkiä.

2. Naturette siivoussuihke

Oma suosikkini myymäläni siivoussuihkeista, vaikka ei se kaikista myydyin (Ole Hyvä ja Mummi ja minä siivoussuihkeet voittavat Naturetten myynnillisesti). Naturette siivoussuihkeet ovat etikkapohjaisia eli ei parhain tuote etikkaa syvästi inhoavalle, mutta jos kevyen etikan tuoksun kanssa kykenee elämään niin näillä siivoussuihkeilla saa siistiä ja raikasta jälkeä suihkauksessa ja mikä näppärintä; sama tuote sopii myös peileille ja muille lasipinnoille. Oma nenäni lienee niin etikkaan sopeutunut että itse haistan näissä lähinnä vain ihastuttavat eteeriset öljyt. Vaihtoehtoja on kolme: metsäinen Raikas metsä, virkistävä Pirteä yrtti ja appelsiininen Makea Sitrus. Pidän kaikista, mutta jos paras on valittava niin sitten Pirteä yrtti, joka toimii joka huoneessa, mutta raikastaa erityisen hyvin keittiössä.

Ensi viikolla myös siivoussuihke-rintamalle tulossa uutuuksia kunhan Lara Green toimitus saapuu.

3. Attitude Konetiskitabletit

Tästä listasta en valitettavasti saanut ainoastaan kotimaisista tuotteista koostuvaa. Hyvä kotimainen konetiskiaine on vielä hakusessa, mutta nämä Attituden tabletit ovat kyllä loistavia. Attitudella olisi monia muitakin kivoja tuotteita, mutta valitettavasti muut Attituden tuotteet valmistetaan Kanadassa, joten pitkän kuljetusmatkan vuoksi niiden ekologisuus kärsii. Attitude konetiskitabletit valmistetaan kuitenkin Euroopassa, tällä hetkellä Ranskassa.

Vaikka puodin valikoimassani onkin nyt yksi loistava konetiskiaine niin tarkoitukseni olisi tarjota asiakkailleni myös valinnan mahdollisuuksia. Todennäköisesti otan Oranssin Oravan valikoimaan myös Ecodoon tiskitabletit, joita itse en edes ole ikinä kokeillut, mutta joita olen kuullut kehuttavan.

4. Candle Light Story Pyykkietikka Nordic Air

Nordic Air on myymäläni suosituin pyykkietikka-tuoksu ja siksi listalla. Nordic Airissa on synteettinen tuoksu, mutta tuoksuöljy on allergeeniton ja flataattivapaa. Asiakkaat kysyvät minulta usein puuvillantuoksuista pyykkietikkaa, mutta valitettavasti puuvilla-tuoksuöljy sisältää ainesosia, joita en hyväksy ekokaupan valikoimaani. Nordic Air tuoksu miellyttää raikkaana puhtaanpyykin ilmanraikkaana tuoksuna useimpia puuvillantuoksua kaipaavia ja tämä pyykkietikka on turvallista käyttää myös lapsiperheessä. Tuoksuöljyllisessä pyykkietikassa on se etu, että siitä jää kevyt tuoksu myös kuivuneeseen pyykkiin. Useimmista pelkällä eteerisellä öljyllä tuoksutetuista pyykkietikoista tuoksu haihtuu pyykin kuivuttua.

5. Ole Hyvä saniteettipesu

Oma suosikkini Ole Hyvä tuotteista. Reippaasti aidolle eukalyptukselle tuoksuva pesutiiviste, jolla voi laimennettuna pestä esim.saunan. Sellaisenaan käytettynä erittäin hyvä wc-pöntön puhdistusaine, joka puhdistaa hyvin ja jättää raikkaan tuoksun.

Luonnonkosmetiikkaan tulee jatkuvasti ihastuttavia kotimaisiakin uutuustuotteita, mutta kodinhoitotuotteiden puolelle ei ole aivan yhtä suurta tarjontaa. Tämän vuoden aikana tavoitteenani on kuitenkin laajentaa ekokodin puolta jonkin verran. Haaveenani on, että pieni puotini innostaisi lähialueen ihmisiä vaihtamaan pikkuhiljaa kodinhoitotuotteitaan ekologisemmiksi. Tietenkin toivoisin myös verkkokauppani olevan varteenotettava ostospaikka myös kodinhoitotuotteita ostettaessa.