Hiihtoloma

Muutama muu yrittäjä on hämmästellyt kun olemme hiihtoloman kiinni. Nyt kun koronatilanne rajoittaa matkustelua niin onkin mahdollista että meillä olisi ollut asiakkaita hiihtolomalla… tai sitten ei. Uudenmaan koronatilanne on nyt sellainen, että ihmiset liikkuvat varovaisesti. Alkuun kun lyöttäydyimme kolmen yksinyrittäjän yhteistuumin Korson Wanhaksi Asemaksi, pidimmekin etupäässä loma-ajat auki kun ajattelimme sen olevan kannattavaa. Olikin aika iso pettymys kun esim.hiihtolomalle järjestimme spesiaalijuttuja, askartelua ym., mutta asiakkaita ei ollut. Ihmiset olivat muualla hiihtoloman vietossa.

Silloin totesimme, että on monin tavoin antoisampaa viettää loma-ajat lomalla olevien omien lasten kanssa kuin tehdä tuottamatonta työtä. Nämä ovat näitä valintoja, joita yksinyrittäjänä joutuu tekemään. Kaikki me haaveilemme kuitenkin tilanteesta, jolloin olisi mahdollista palkata apua ja pitää myymälöitä ja kahvilaa avoinna myös silloin kun itse on lomalla. Minusta olisi kiva jos Oranssi Orava voisi olla joka päivä avoinna, myös sunnuntaisin. Mutta tässä vaiheessa se on vielä haavelistalla.

Hieman kyllä hävettää taas sulkea myymälä kun juuri tammikuussa olimme avoinna ainoastaan lauantaisin ja sunnuntaisin. Tammikuun kaksi ekaa viikkoa tein silti täysiviikkoisesti töitä, mutta ne kaksi vikaa viikkoa meni kyllä niin lomafiiliksissä, että ei tällä hetkellä edes ole sellainen olo, että olisi loman tarpeessa. Ajattelen kuitenkin, että lapsilla on mukavampi kotiloma kun äitikin on mukana puuhailemassa.

Korona-karanteeni ja lainakoira

Meidän loma meneekin täysin kotioloissa. Yksi lapsista on karanteenissa. Harmittaa tietenkin kun koko hiihtoloma menee korona-karanteenissa varsinkin kun myös koko syysloma meni toisen lapsen karanteenissa. Mutta ei tästä silti kovasti kehtaa valittaa. Meillä ei onneksi ollut mitään reissua tiedossa niin ei ole tarvinnut perua suunnitelmia. Ja olen hyvin hyvin kiitollinen että yksikään niistä neljästä karanteenista, jotka meidän perheeseen on osunut, ei ole osunut minuun. Kauhea äiti kun ajattelen näin, mutta jos minulle osuisi kahden viikon karanteeni niin olisin pulassa yrityksen kanssa. Nyt kun karanteeni osuu koululaiseen niin olen ainoastaan pulassa luovuuteni kanssa; kuinka keksiä lomapuuhaa näillä resursseilla :D

Me saamme onneksi muutamaksi päiväksi taas lainakoiran. Tämä lainakoira homma on niin hauska. Henna joskus pyysi meitä hoitamaan heidän Untoa heidän lomamatkan ajaksi. Silloin kun vielä elettiin aikoja, jolloin lomamatkoja tehtiin. Nyt tilanne on mennytkin siihen, että Unto tulee meille enemmän meidän perheen toiveista kuin Hennan perheen tarpeesta. Saimme Unton ilostuttamaan meitä joululomallakin pariksi päiväksi ja nyt taas hiihtolomalla. Mitä tahansa koiraa emme voisi kissojen vuoksi ottaa, mutta koska Unto on tottunut elämään kissojen parissa ja tottelee kiltisti kissojen käskyjä niin se sopii hyvin meille lomakaveriksi. Onneksi karanteenissakin saa ulkoiluttaa koiraa kun ei mene lähelle ihmisiä! Unto-sankarikoira siis pelastaa osan meidän hiihtolomasta.

Gastroskopia ja eläinlääkäri

Muuten ohjelmassa sitten onkin vain minun gastroskopia eli mahalaukun tähystys ja Riiviön hammaskiven poisto. Kummatkaan eivät ole mukavia asioita, mutta olen tyytyväinen että sain molemmat hiihtolomalle niin ei tarvitse miettiä aikatauluja puodin aukiolojen suhteen. Tuo minun mahalaukun tähystys tehdään lähinnä varmuuden vuoksi. Totta kai kun tuollainen tutkimus tulee niin olen hetkittäin kokenut kauhun mietteitä että entäs jos löytyykin jotain vakavaa. Pääosin olen kuitenkin vain helpottunut että tutkimus tehdään ja sen jälkeen voin todennäköisesti elää huojentuneena ja vatsaoireenikin pikkuhiljaa loppuvat kun vatsalaukkuni limakalvo luonnollisesti palautuu. Minulla todettiin helikobakteeri marraskuussa ja samalla huomattiin että mahalaukun limakalvo oli ohentunut niin lääkäri suositteli joko gastroskopiaa tai jotain proteiinialtistus-testiä, jotta saadaan katsottua johtuuko limakalvomuutos vain helikobakteerista vai onko kyseessä jotain muuta. Olen siis kiitollinen Suomen hyvästä terveydenhuollosta ja menen tyytyväisenä ehkä vähän epämukavaan tutkimukseen. Ja Riiviöllä ei eläinlääkärissä pitäisi olla mitään hätää. Kurjaa toki kun kissa on hammaskiven poistoa varten nukutettava ja kurjaa tietty mulle että saan hyvästellä sen vuoksi aika monta rahaa.

Luistelujäät saattavat hiihtolomalla olla niin täynnä, että luistelemaan ei karanteenilaisen kanssa pysty lähtemään, mutta kaipa sitä hiihtolomalla on hiihdettävä. Kotipuuhina sitten paljon leipomista, kodin järjestelyä ja lemmikkien kanssa puuhailua. Karanteenilaiselle käyn ostamassa jossain vaiheessa myös taiteilu- ja askartelutarvikkeita. Ainakin kunnon pigmentillä varustetut vesivärit tai akryylinapit ovat toivelistalla sekä korutarvikkeet ja savi tai joku askartelumassa. Katsotaan mihin runsaasti lomailleen yrittäjä-äidin varat riittävät ;)

Vähän myös töitä lomamausteena

Niin ja kyllä, kyllä minä hieman teen töitä myös hiihtolomalla. Verkkotilaukset käyn pakkaamassa, mutta en joka päivä. Verkkokaupan parantamiseen aion myös käyttää jokusen työtunnin. Lisäksi teen liiketoimintasuunnitelman. Liiketoimintasuunnitelma on se eka homma, mikä yrittäjäksi ryhtyvän pitäisi tehdä ja olen minäkin jonkinlaisen yritystä suunnitellessani tehnyt. Se vain on jo niin vanhentunut, että päivittämistä parempi ratkaisu on tehdä kokonaan uusi. En ole varsinaisesti tarvinnut liiketoimintasuunnitelmaa, koska en ole ikinä hakenut starttirahaa enkä mitään rahoitusta. Nyt teen sen ensisijaisesti, koska se vaaditaan Yrittäjän perustutkinnossa, jota olen suorittamassa. Mutta myös koska se voi olla hyvä työväline ja pohdinnan paikka yritystoiminnan kehittämiseen. Tämä haastava alkuvuosi on taas muistuttanut siitä, että kehityttävä ja parannuttava on koko ajan.

Hei, kääk, tuliko tästä nyt ihan negis-hiihtolomapostaus? Ei ollut tarkoitus. Minä viihdyn kotona ja vaikka karanteeni estää yhteiset kirpparikäynnit tyttären kanssa ja kaiken ihmisten ilmoilla käynnin niin kyllä minä uskon, että meillä on mukava kotiloma.

Mites sinulla, pidätkö hiihtolomaa? Tykkäätkö hiihtää? Jos jälkimmäiseen olisi pakko vastata vain joko kyllä tai ei niin se ehkä kallistuisi mulla sen ein puolelle, vaikkakin ei on vähän noloa ja epämuodikasta näin lumisena talvena.

Nyt mä siirryn lomamoodiin ja hiitoloman jälkeenhän alkaa jo kevät, eikös?